Aragonin ja Lunan ruokavalioBarf (=bones and raw food)Aragon ja Luna barffaavat. Tarkoittaa siis sitä, että koira syö vain raakaa ruokaa, ei puuroja eikä teollisesti tuotettuja nappuloita tms. Alla on esimerkkejä Aragonin ruokavaliosta ja ruokamääristä. Luna syö hieman enemmän rasvaa ja muutenkin hiukan enemmän, koska on kasvavassa iässä.
LuutAragon syö päivässä noin 500-800 g lihaisia luita. Seuraavat luut ovat maistuneet hyvin ja vatsa on sulattanut erinomaisesti (suluissa päivittäinen annosmäärä): -kanansiivet (5-7 kpl) -kanankaulat (n.20 kpl) -kalkkunankaulat (1 kpl) -naudan rustoluut (koosta riippuen 1-3 kpl) -sian sorkat (1 kpl) -lampaan kylkirimpsut (koosta riippuen 1-3 kpl) -hirven rustoluut (koosta riippuen 1-2 kpl). Toisinaan annan luut kasvismössön kanssa, koska koiran vatsa saattaa mennä isosta luumäärästä kovalle. Vinkkejä:Luiden syöttäminen kannattaa aloittaa varovasti ja vähän kerrallaan, jotta koiran ruoansulatus sopeutuu raakaan ravintoon. Toisin kuin yleensä luullaan, kananluut eivät ole vahingollisia koiralle -raakana. Kypsennettäessä niiden rakenne muuttuu säröileväksi, joten annathan aina koirallesi luut raakana! Lisäksi kypsentäminen tuhoaa lihan ravintokoostumusta (mm.valkuaisaineita). Jos aristelet luiden syöttämistä sellaisenaan, kannattaa ostaa tehokas lihamylly ja jauhaa luut soseeksi. Ravintoaineet säilyvät eikä sinun tarvitse pelätä luiden sulamisongelmia. Valmiiksi jauhettuja luit saa myös barffaukseen erikoistuneilta firmoilta. Kokonaiset kalat ovat silloin tällöin myös hyvä lisä ruokavalioon. Muistathan kuitenkin pakastaa kalat heisimatotartunnan välttämiseksi.
-Kesäisin koirat saavat maistaa kalaherkkuja- KasvismössöAragon syö päivässä noin 600 g kasvislihamössöä. Mössöstä noin 80% on lihaa, sisäelimiä tai kalaa. Usein laitan sekä että. Tässä on ohje kasvismössöstä: -2 kg porkkanoita -1 kg parsa- ja kukkakaalia tai tavallista kaalia -4-5 kesäkurpitsaa -3-5 lehtisalaattikerää -2-3 l marjoja. Mössön sekaan saatan laittaa omenoita, valkosipulia tai muita vihreitä lehtivihanneksia. Kesällä kannattaa kerätä marjoja pakkaseen mössön tekoa varten. Käytän mm. mustikkaa, puolukkaa, viinimarjoja ja karviaisia. Lisää tietoa vaihtoehtoisista vihanneksista löyttyy Linkit-sivulta.
Vinkkejä:Talvella vihannekset ovat melko kalliita joten käytän melko paljon pakastevihanneksia, jotka ovat kilohinnaltaan tuoreita huomattavasti halvempia. Kesällä kannattaa hyödyntää omat tai tuttavien omenapuiden sato: paljon ilmaista sapuskaa koiralle! (mitä matoisampia omenoita, sen makoisampaa...) Myös erilaiset marjat käyvät soseen jatkeeksi hyvin. Sekoitan vihannekset lihamyllyllä soseeksi. Muita tehokkaita välineitä ovat isohkot tehosekoittimet, yleiskoneet ja sauvasekoittimet. Lihamyllyn hankkimista en ole katunut hetkeäkään. Teen ison satsin mössöä kerralla (edellisen ohjeen mukaan tulee yksi ämpärillinen/saavillinen) ja pakastan annospusseissa (1l pussi riittää yhden annoksen pakastamiseen). Noin 5 kauhallista mössöä painaa 600-700 grammaa.
Vitamiinit ja ravintolisät:Annan koiralle silloin tällöin mössön sekaan sekoitettuna: -kuorineen murskatun kananmunan -merilevää -vehnänalkioöljyä -pellavaöljyä -koiran täysvitamiinivalmistetta (saa suuremmista kaupoista ja eläintarvikeliikkeistä)
Barffin plussat ja miinukset:+koiran yleiskunto on parempi (turkki, kynnet, hampaat, energisyys) +ei allergiaoireita +koiran ruokahalu on erinomainen +ei hammaskiveä +koira tekee huomattavasti vähemmän jätöksiä +koira nauttii luiden järsimisestä!
-koiran ruoat vievät ison tilan pakastimesta -kasvismössön tekeminen vie aikaa ja vaivaa noin tunnin viikossa/parissa -luut sotkevat -talvella kasvikset ovat kalliita ja ruokavalio tulee lähes yhtä kalliiksi kuin kuivamuona.
Barffauksen niksipirkkaLihamyllyn käyttö - käytän lihamyllyssä pienireikäisintä "siivilää", jotta tuoreiden kasvisten rakenne rikkoontuisi mahdollisimman hyvin ->edesauttaa kasvisten sulamista - jotkin kasviksista on hieman hankalia menemään myllystä läpi, koska ovat niin naheita tai säikeisiä. Naheita ovat erityisesti salaatit ja kiinankaali, varsiselleri ja parsa taas on niin säikeistä, että saavat myllyn helposti jumiin. Naheat kannattaa suikaloida tai kuutioida (suikaloiminen on nopeampaa), säikeiset pitää leikata säikeen suuntaa vastaan (varsiselleri siis pilkotaan). Aina kun laitat myllyyn pienen osan em.kasviksia, kannattaa heittää perään jotain kovaa ja helposti muussaantuvaa, esim. kesäkurpitsaa tai kurkkua. Näin mylly ei mene jumiin ja aiheuta ongelmia. - pakasteet (esim. pakastetut marjat tai ostetut pakastevihannekset) kannattaa sulattaa vain sen verran, että irtoavat toisistaan ja ovat vielä kohmeisia. Ensinnäkin ne menevät siten helpommin myllyystä läpi ja toisekseen ei kulu turhaa energiaa pakastetun tuotteen sulattamiseen ja uudelleen pakastamiseen. Lisäksi mössö on näin jo valmiiksi kylmää pakastamista varten.
Pakastaminen - valmis kasvismössö kannattaa laittaa pakastepusseihin. Ne on helppo latoa pakastimeen päällekkäin ja kun jättää hieman tyhjää pussiin, niin se menee tarvittaessa hyvinkin littanaksi. Itse käytän 2-3l pusseja. Jäädytys kannattaa talvisin tehdä parvekkeella tai pihalla energian säästämiseksi. Hieman kohmeisen pussin voi halutessa muotoilla pakastimeen sopivaksi. - toisinaan sekoitan lihat valmiiseen kasvismössöön ennen pakastamista. Sitten on helppoa ottaa valmiita aterioita pakkasesta! Mössön sekaan voi lisätä valmiiksi myös öljyä, merilevää, kuivattua valkosipulia tms. niin ei tarvitse joka aterialla lisäillä yhdestä sun toisesta purkista.
Kasvikset - talvella kasvikset ovat kalliita. Siksi kesällä kannattaa hamstrata mahdollisuuksien mukaan pakkaseen niin paljon marjoja kuin vain jaksaa kerätä. Itselläni on viime kesältä karviaisia, viinimarjoja, mustikkaa ja puolukkaa. Näitä ei kannata vaivautua siivota, viinimarjatkin menevät karoineen päivineen myllyssä mössöksi. - talvella kannattaa hankkia osa kasviksista pakasteena. Parsa- ja kukkakaalia saa edullisesti sekä sekavihannespusseja. Pitää vain tarkastaa, että ei valitse sellaisia kasvissekoituksia, joissa on sipulia tai palkokasveja (sipulia ei saa antaa koiralle ja palko- sekä koisokasveja tulee välttää). Pääosa mössön pohjasta tulisi olla vihreitä kasviksia, esim. salaattia. Jäävuorisalaatti ja kiinankaali eivät maksa kovin paljoa talvellakaan, sen sijaan kesäkurpitsa ja kurkku ovat hinnoissaan. - kotona kannattaa säästää kaikki ruoanlaitossa syntyvät kasvisjätteet, jotka normaalisit menisivät bioastiaan. Itse pidän pakastimessa avointa muovipussia, johon on helppo laittaa salaatinjämät, perunan- ja porkkanankuoret yms. biojäte. Vaikka peruna ei oikein tuohon kasvismössöön kuulukaan, niin itse säästän kuoret, koska ne ovat ilmaista koiranruokaa. ;) Lisäksi kaikki kananmunan kuoret kannattaa säästää, nekin menevät lihamyllyssä hienoksi rakeeksi ja lisäävät mössön ravintoarvoa. - esimerkki kasvismössöstä (tällaista tein viimeksi): kiinankaalia, kesäkurpitsaa, kurkkua, vihannessekoituspakasteita (parsa- ja kukkakaalia sekä porkkanaa), viinimarjoja, perunankuoria, varsiselleriä, punaista paprikaa, kananmunankuoria |
